keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Etätyöpäivä


Ulkona on oikea koiranilma. Sataa vuoroin lunta ja räntää, tuulee.

Aamukävelyllä olin jo kuitenkin seitsemän pintaan ja se normilenkki 4km kierrettiin koiran kanssa.


Tänään on tarkoitus pysyä kotona ja tehdä leirivalmisteluja.

Kai tää on nyt sitten sellainen muodíkas etätyöpäivä,

vaikka musta ei tunnu yhtään etäiseltä,

vaan oikein kodikkaalta ja läheiseltä. ; )

Olenpa kerrankin myös kotona, kun lapset tulevat koulusta.


Perjantaina on edessä leirille lähtö, pitkästä aikaa.

Leiri on äiti-lapsileiri ja lasten iät vaihtelevat ihan pikkuvauvasta kaksitoistavuotiaaseen. Ikähaitari on aika haastava, mutta ihana. Ihan kuin perheissä aina.

Minusta tuntuvat hyvältä tällaiset leirit, joilla on eri-ikäisiä lapsia,

kun niin usein ollaan vaan just niiden oman ikäisten kanssa..


Leiriohjelma on toki lyöty lukkoon jo kauan sitten,

mutta nyt mietiskelen leirihartauksia jne.

Kyselin eilen illalla omalta tytöltä, että millaisia hartauksia hän toivoisi.

Toiveet olivat oikeastaa aika selkeitä:

" Kerro äiti niitä kertomuksia ja voitas tehä joku lattiakuva ja sunnuntaina pitää olla pikkukirkko. Pikkukirkkoon pitää ottaa äiti kirkonkello mukaan."


Näitä toiveita mietiskelen ja istun sohvalla suuren kirjapinon kanssa.

Taustalla soi jazz ja jaloissa makaa koira.

Kynttiläkin on palamassa.

Tässä on hyvä tehdä töitä nyt!

perjantai 2. lokakuuta 2009

Mikä pitää sinut pinnalla


Tämä viikko on ollut monien tunteiden viikko.
Omien lasten koulu jouduttiin tiistaina sulkemaan netissä olleen uhkauksen vuoksi.
Keskiviikonkin koulu pysyi suljettuna.
Olin itse työmatkalla, kun kuulin asiasta.
Tuntui pahalta.
Pahalta tuntui koko asia ja
pahalta tuntui myös se ettei ollut läsnä.
Olisin halunnut saada lapset lähelleni.
Jokaisen äänen tahdoin kuitenkin kuulla.
Monta äänetöntä rukousta lähti ylöspäin.

Tänään on perjantai ja eilen lapset olivat jo koulussa suljettujen ovien takana,
ulkona eivät saa olla.
Ja kotona,
pikkutyttö säikähtää kovia ääniä.
Tuntuu epäreilulta, kun lapset joutuvat tällaisia miettimään ja kokemaan.