maanantai 31. toukokuuta 2010

Ystävän vierailu


Aaamukävelyllä ollessa soitti ystävä ja kysyi voisiko tulla käymään.
Oli ihanaa odottaa vierasta.
Tuntui, että tien varrella olevat kukat loistivat kirkkaammin.
Me tarvitsemme ystäviä.
Ystävät tuovat iloa elämään -
on joku jonka kanssa jakaa asioita,
iloja ja suruja.
Ystävän kanssa voi vain olla.
Joitain ystäviä näkee todella harvoin.
Välissä saattaa mennä useampi vuosi kun tavataan ja
sitten tavatessa tuntuu kaikki jatkuvan siitä mihin jäätiin.
Tietysti on tapahtunut paljon,
mutta kuitenkin -
kaikki on kuin ennenkin.
Läheisyys ja yhdessä jaetut asiat,
ne pysyvät.
Ne ovat pohja, jolle on aina helppo rakentaa myös uutta.
Kiitos Taivaan Isä ystävistä!

tiistai 11. toukokuuta 2010

Tänään

Tänään aloitin päivän tekemällä fysioterapeutin määräämiä harjoituksia.
Harjoitukset sattuvat ja tulen kipeämmäksi.
Niin on tarkoituskin,
sanoo fysioterapeutti,
mutta kovalta tuntuu tämä tie parantumiseen.
Teen kuitenkin niin kuin sanotaan ja
uskon tulevaisuuteen.

Tänään olen lukenut Raamattua ja erityisesti Johanneksen evankeliumia.
Lauantaina on saarnavuoro pitkästä aikaa.
Luomakunnan sunnuntai ja
opiskelijoiden kevätkirkko.

Edessä siis loma ja vapaa.
Toivottavasti...

Alussa oli sana...