Kauneutta

Olen katsellut pieniä yksityiskohtia-
ihastellut niiden kauneutta.
olen yrittänyt löytää jotain kaunista,
ilahduttavaa,
sellaisinakin päivinä kun tuntuu ettei mikään luista.

Yhä vain kärsin selkäkivuista,
tuntuu ettei mikään muutu. Aina vain lisää lääkkeitä.
Olen niihin niin kyllästynyt,
koko elimistöni on.
Näin vain on nyt,
minun osani.

Ahdisti ja suututti katsoa Mot-ohjelmaa, jossa Pirkko Jalovaara piti sairauksia demonien aiheuttamina.
No, en koe aiheuttaneeni sairauttani itse,
enkä aio mennä manattavaksi.
Rukoilemiseen uskon.
Olen saanut suurta apua siitä,
kun puolestani on rukoiltu.
Aivan erityisesti se kosketti, kun makasin sairaalassa.

Tänä aamuna ei aurinko paistanut,
mutta koiran iloinen hännän heilutus aamulenkillä ilahdutti kovin!
Illalla aion uskaltautua Tuomiokirkkoon,
jossa on kehorukousta.

Matkalle kohti pääsiäistä

Päivä täyttyi monenlaisesta touhusta.
Aamusta iltapäivään saakka sain olla kätilöopiskelijoiden, heidän opettajiensa ja belgiasta tulleiden vieraiden kanssa. Itsekin olin framilla sen verran, että kerroin yhden omista synnytyskertomuksistani saksan synnytystalosta. Englantini oli kyllä ihan ruosteessa!
Sen jälkeen oli Avitus- chattipalvelun videon kuvausta ja kotona taas kodin kiireet.
KAiken keskellä havahtuminen siihen, että tänään on tuhkakeskiviikko.

Illalla sitten lähdin tuhkakeskiviikon jumalanpalvelukseen Karjasillan kirkkoon.
Paastonaika on alkanut.
Matkalla kohti ristin pääsiäistä.
Yritän hiljentää tahtia ymmärtääkseni tämän,
mutta helppoa se ei ole,
tahdin hiljentäminen.

Tahdon pysähtyä ja
karistaa jotain turhaa harteiltani.

Tytölle lupasin,
että en tee liikaa työtunteja.
Helppoa ei ole sekään.

Katseellani taivaita tavoitan...

Laskiaistiistai - huomenna tuhkakeskiviikko ja paastonaika alkaa.
Tänä vuonna ajattelin keskittyä hyvään -
yrittää olla puhumatta pahaa lähimmäisistäni,
yritän hymyillä tuntemattomallekkin vastaantulijalle ja
tervehtiä useampia : )

Tänään oli muutamia kätilöopiskelijoita ja opettajiaan kuuntelemassa Kirsti Kirjavaista,
joka on ollut liki 30- vuotta lähetystyössä Nepalissa.
Mitä kertomuksia! Mitä tiukkaa asiaa! Ja kuinka tärkeää työtä -
nainenkin on tullut nähdyksi.
Paljon jäi mieleen ja taas syttyi suuri lähetyskipinä -
nimenomaan kipinä tehdä työtä ja
työntekemisen kautta välittää sanomaa.

Katseellani taivasta tavoitan....
Minulle on hiljentävää katsella kuvia ja
lukea runoja.
Yritän laitta tännekkin paastonajan kuvia -
hiljasia kuvia, ehkä ilman tekstiä kokonaan tai raamatunlauseen kera. Katsotaan.