tiistai 8. helmikuuta 2011

"This is my life"


"On niin kiire ettei ehdi tehdä töitä."
Minulla ei ole kiire.
Minun kiireeni vietiin pois joutuessani sairaslomalle.
On outoa jäädä kotiin muiden lähtiessä aamulla.
Elän perheen arjen rytmissä ja nousen yhdessä muiden kanssa.
Muu perhe rientää päiväksi ulkokehälle ja minä jään sisäkehälle.
Olen säälinyt paljon itseäni.
En tahtoisi olla kipeä, kuka tahtoisi?
Kipu tulee ja menee, kuin meren aallot. Sen kanssa on elettävä.
Kipu kuuluu ihmisen elämään, on aina kuulunut.
Tarkkailen maailmaa omasta pisteestäni käsin.
Minulla olisi ollut aikaa miettiä asioita,
mutta ei jaksamista.
Mitä minun olisi pitänyt pohtia?
Elämä pohjimmiltaan on hyvin yksinkertaista.
Tärkein löytyy läheltä.
Sitä minä pohdin ja
sitä jään pohtimaan.
Tästä voin katsoa myös kauas.
Elämän valot ja varjot,
sen muodot -
kauneus.
Kaiken voi löytää läheltä.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Kynttilän valossa kotona

Tänään on kynttilänpäivä.
Olisin tahtonut kirkkoon,
mutta ei minusta ollut siihen.
Kipeänä ei tunnu helpolta lähteä kirkkoon, vaikka juuri silloin sinne kaipaa kaikkein kovimmin.
Sytytän kynttilän valaisemaan pimeää.
Jeesus Kristus löytää minut kotoakin.