Talutusnuorassa molemmat

Olen pitänyt aikaisemmin koulussa 4-luokkalaisille monia tunteja ja
lapset ovat aina kyselleet miksi papilla on pantapaita.

Olen kysynyt vastakysymyksenä, että kuinka monella on koira ja
miksi koiralla on panta kaulassa...
No, koiran kaulapantaan voi laittaa talustushihnan
ja niin koira kulkee sinne minne sitä kuljetetaan ja sitä tahtia,
jota isäntä tai emäntä määrää.

Tästä sitten on tultu papin pantapaitaan -
pappikin on talutusnuorassa, Jumalan talutusnuorassa.
onneksi tuo Jumalan talutushihna ei näy samalla tavalla
kuin koiran talutushihna. Olisipa se näky!

Olen viime aikoina opettanut tuota pentukoiraa
kulkemaan talutushihnassa ja tulivat nuo oppitunnit mieleen.
Pentukoira ei aina halua kulkea sinne minne minä,
väliin se tempoo ihan eri suuntaan,
välillä se haluaisi juosta täysillä,
välillä hyppiä umpihangessa
ja välillä taas pysähtyä haistelemaan kaikkia hajuja.

Miettikääpä meitä pappeja -
ihan samalla tavallahan mekin käyttäydytään,
osa pentukoiramaisesti tempoen ja
osa jo arvokkaammin ja ehkä vähän laiskemmin käyskennellen.
Monia nimiäkin tulisi mieleen,
mutta jääköön ne salaisuudeksi!

Sinapinsiemen

Niitä oli minulla mukana, sinapinsiemeniä,
kun kävin tänään pitämässä pyhäkoulua Maikkulan kappelilla.
Aiheena oli kylväjävertaus.
Mietittiin lasten kanssa yhdessä, kuinka pienen pienestä siemenestä
voi tulla puutarhan suurin puu.
Niin suuri puu, että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen oksille.
Ja Jumalan valtakunta on sellainen.

Pyhäkoulussa oli viisi tyttöä ja mietitiin yhdessä kuinka pienet teotkin
voivat saada aikaan paljon hyvää.
Kokeiltiin hymyllä.
Hymyilin itse ensin vieressä istuvalle ja
niin edettiin eteenpäin.
Voi kuinka kuulisit millainen kikatus huoneessa oli lopuksi : ).
Laulettiin ja rukoiltiin yhdessä.
Askarreltiin sitten vielä lintuja.

Itsellekin tuli hyvä mieli,
vaikka etukäteen laiskotti lähteä vapaapäivänä pitämään
pyhäkoulua. Kyllä kannatti!
Itse en lapsena päässyt koskaa puhäkouluun,
koska se oli niin kaukana.
Nyt voin siis korjata sen asian.

www.haastaennakkoluulosi.fi

Yhteisvastuukeräys 2009 on alkanut.

Yhteisvastuukeräys tahtoo haastaa maahanmuuttajiin kohdistuvat ennakkoluulot ja tukee heidän työllistymistään. Keräyksen tuotolla tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä eri puolilla Suomea. Keräyksen ulkomainen kohde on Bangladesh.
Bangladeshin 150 miljoonasta asukkaasta lähes puolet elää alle 70 sentillä päivässä. Yhteisvastuu tukee pienyrittäjyyttä, maanviljelyä ja naisten ansiotyömahdollisuuksia Bangladeshissa.

Millaisia ovat omat ennakkoluulosi? Voit testata omat ennakkoluulosi YV-keräyksen sivuilla, http://www.haastaennakkoluulosi.fi/. Testi on leikkimielinen. Uskallatko kokeilla?

Useinhan ajattelemme olevamme kovin ennakkoluulottomia, mutta todellisessa tilanteessa asia ei sitten olekaan ihan niin. Tein testin itsekkin ja tuloksena sain kuulla, että olen suhteellisen avarakatseinen ja harkitseva enkä suhtaudu maahanmuuttajiin kielteisesti. Työnantajana olisin varmaan valmis palkkaamaan myös maahanmuuttajia, ainakin jos heidän osaamisensa on kohdallaan.

Yhteisvastuukeräys tarvitsee onnistuakseen myös suuren joukon tekijöitä ja jos tunnet kiinnostusta, niin ota yhteyttä oman seurakuntasi työntekijöihin. Sinulle löytyy kyllä paikka!

Valon koitto

Nykyään olen joka aamu hyvin aikaisin ulkona, ihan pihalla.
Ei minua ole sinne heitetty, vaan olen ulkoiluttamassa koiranpentua.
Pihalla olen yhtälailla myöhään illalla kuin aikaisin aamulla.
Tänään olin pihalla juuri ennen aamunkoittoa.
Tuntui, että oli pimeämpää kuin yöllä ja
sitten yhtäkkiä tuli taivaanrantaan valoa.
Sinisen kajo alkoi voittaa pimeyden.
Se oli hyvä hetki.

Viime viikolla luin kirjaa Anam Cara, kelttiläistä viisautta.
Siinä puhuttiin myös valon anteliaisuudesta,
siitä kuinka kaupungistuneet ihmiset ovat menettäneet yhteyden ympäröivään luontoon.
Kuinka nykyään emme tunne ja seuraa luonnon rytmiä ja
kuitenkaan emme edes tiedosta mistä jäämme paitsi.

Tänä aamuna sain itse voimaa aamunkoiton seuraamisesta.
Tuntuu kuin olisin saanut lahjan.
Yön jälkeen edessä on uusi päivä ja
uudet mahdollisuudet.

Akku on ladattu

Olin eilen töissä. Lähinnä työ oli minun osaltani mukanaoloa.
Opiskelijaryhmä järjesti lapsille talviseikkailun.
Päivä oli oikein onnistunut ja seikkailusta lähti kotiin punaposkisia lapsia,
jotka olivat nähneet mm. jääkuningattaren.

Tänään oli vapaata.
Vapaita hetkiä tarvitsee, että jaksaa normaalia arkea ja
työtä.
Ulkoiltiin koko perheellä.
Käytiin Kiimingissä Koitelinkoskella ja syötiin nuotiolla eväitä.
Ja voi kuinka tuo meidän koiranpentu nautti kaikesta.
Turre oli metsässä niin innoissaan, niin innoissaan.
Sillekin oli oma eväspussi : ).
Tottakai!
Kyllä akkuun tuli tänään sen verran virtaa,
että jaksaa seuraaviin vapaisiin.