Rukoustaulu

Citius, Altius, Fortius

Citius, Altius, Fortius -

Nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin.

Eikö se ollut jo olympialiikkeen motto?

Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän, jokaiselta meistä.

Kuka vaatii?

Työnantaja, opiskelupaikka, perhe, yhteiskunta, minä itse...

Nopeammaksi ei voi tulla, korkeammalle ei voi kurottaa

ja voimakkaammaksi ei voi kasvaa

jos ei anna aikaa myös itselleen.

Tarvitaan vastarintaliikettä.

On uskallettava pysähtyä,

mutta ei välttämättä paikalleen.

Ehkä olisi hyvä varata joka päivä pieni hetki leikille?

Pysäyttää tehokkuus.

Mitä jos kampuksen pihalle varattaisiin hula-hulvanteita?

Voisi tauolla käydä pyörittämässä lantion vetreäksi ; )

Leikkiminen rentouttaa kehon ja mielen,

nauraminen vapauttaa.

Leikkiminen vaatii myös rohkeutta.

Heitän sinulle haasteen, uskallatko tarttua siihen?

Lähde leikkiin!

Uuden alku ja ikävä

Olin aamulla mukana yhdessä opiskelijainfossa OAMKissa.
Oli ihana nähdä innostuneita kasvoja. Toivottavasti tuo innostus säilyy, eikä systeemi murenna sitä. Unihiekkaa näytti olevan vielä muutamilla silmissä ja päätimme laulaa koko joukolla Jaakko Kultaa... Muutaman kerran laulettuamme seisaaltaan olivat kaikki hereillä ja kaikilla oli myös hymy herkässä!

Uusi opiskelija on monenlaisen uuden ja jännittävän äärellä, mutta niin on myös hänen lapsuuden perheensä. Kotona voi olla kova ikävä opiskelupaikkakunnalle muuttanutta nuorta.

Minulla on ikävä omaa tyttöä, joka on leirikoulussa ja siksi kai tuo vanhempien ikävä mietityttää.

Tyttö lähti maanantaina leirikouluun. Koko viikonlopun hän pakkasi ja mietti mitä ottaa sinne mukaan. Tällä kertaa ei äitiä tarvittu enää pakkausavuksi, mutta sunnuntai-iltana sentään sain vielä lukea listan ääneen läpi ; ) Olen luvannut etten soita hänelle sinne ja olen saanut pidettyä lupaukseni.Onneksi tyttö on itse soittanut molempina iltoina. Kertonut vähän päivästä ja ennenkaikkea soittanut sanoakseen hyvät yöt. Mulla on tullut aina kova ikävä puhelun jälkeen... Olen tottunut olemaan välillä paljonkin poissa kotoa töiden takia, mutta on aivan erilaista olla itse kotona ja lapsi reissussa.Me luetaan aina iltaisin yhdessä iltarukous ja olen miettinyt, että lukeekohan hän sitä siellä... Ei varmasti ainakaan ääneen, mutta ehkä mielessään kuitenkin. Torstaina saan hänet kotiin ja koko perhe on taas kasassa!

Soitelkaa nuoret aina välillä kotiin, sillä vanhemmilla on ikävä.
Joka ikinen päivä te olette vanhempienne ajatuksissa ja sanattomissa rukouksissa.