Oppilaitospappi ja perheenäiti miettii elämää ja kulkee joskus ihan omissa ajatuksissaankin...
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Metsiin...
Olimme viikonlopun koko perheellä Syötteellä.
Lauantain kävelyretki oli välillä aika puuduttava liukkaine pitkospuineen.
Hienoisen sumun verhoaman metsän katseleminen rauhoitti mieltä.
Taukotuvan nuotio lämmitti ja makkarat tuli paistettua.
Kävelyretkelle tuli mittaa 12 kilometria ja iso osa vesisateessa.
Illalla oli sitten sauna paikallaan!
Sunnuntaita vasten yöllä oli pakkasta ja kaikki oli verhoutunut hentoon valkoiseen lumihuntuun.
Valot ja varjot leikkivät metsässä.
Kävimme kävelemässä Vattukurussa. Nyt vain muutaman kilometrin matka.
Mielessä painoivat Oulun ikävät tapahtumat,
mutta metsässä kaikki unohtui hetkeksi.
Pysähtelin ja katselin ympärilleni.
Oli niin kaunista.
Kivien alta kuului puron solina.
Tarvitsen välillä tällaisia hetkiä-
pysähtymisiä.
Hiljaista kävelyä.
Minun paristoni latautuvat ehkä parhaiten metsässä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti