tiistai 23. joulukuuta 2008

Jouluaatonaatto

Koti on täynnä ääniä ja suorastaan meteliä. Kuinkas muuten, kun kotona hyörii neljä lasta ja lasten kavereita. Osa laulaa Singstaria, yksi soittaa kitaraa olohuoneessa ja pari ajaa kaukoohjattavilla autoilla ja itse kuuntelen samalla joululauluja keittiössä.

Mutta melua ja ääniä ei pidä säikähtää –
ne valmistavat omalla tavallaan meitä vastaanottamaan joulun sanomaa.

Pitää olla pimeää, että näkee tähdet.
Pitää olla ääniä,
meluakin
että tajuaa hiljaisuuden.

Pyhää ympäröi suuri hiljaisuus.

Ja
Joulu on yksi tärkeimmistä ikkunoistamme pyhään.
Ikkunassa näemme tutun kuvan-
kuvan jossa Jumalan äiti pitää sylissään maailman Vapahtajaa
ja siitä kuvasta heijastuu rauha.

Tuo kuva on samalla kuva siitä kuinka Jumala pitää sylissään koko ihmiskuntaa-
meitä
sinua ja minua.

Huomenna hiljennymme vastaanottamaan joulua....

Ei kommentteja: