torstai 29. tammikuuta 2009

Heräsin aamun hämärässä

ja katsoin, että kello on 6.55 eli meidän normaali heräämisaika.
Kello ei kuitenkaan soinut vaan heräsin "muuten vaan".
Ihmettelin kovasti, kun koiranpentu ei koko yönä ollut herättänyt meitä.
Puin kiireesti ja lähdin käyttämään pentua ulkona.
Ei väsyttänytkään yhtään!
Aamuhetki pihalla on aina omanlaisensa,
on vielä hiljaista ja rauhallista.
Ohi kulkee busseja, mutta ei vielä kovin paljon muita autoja.
Koiria ja koiraihmisiä liikkuu kyllä.

Kun tulin ulkoa,niin mies tuli sanomaan, että;
"Muuten hyvä, mutta kello on vasta kuusi..."
Ja kas, alkoi heti väsyttämään armottomasti.
Onneksi ei ehditty herättämään vielä lapsia.
Mentiin takaisin nukkumaan.

Koiranpentu asettui viereen, ihan kainaloon; sohvalle nukkumaan.
Nukutti hyvin.
Ja sitten herättiin seitsemältä ja aloitettiin päivä uudestaa alusta.
Onhan niitä televisiossakin välillä uusintoja nopeassa tahdissa.

Aina on uusi mahdollisuus!

Ei kommentteja: