Me muutettiin Ouluun kahdeksan vuotta sitten ja
olen haaveillut ruusupensaasta makuuhuoneen ikkunan alle kahdeksan vuotta.
Heti ensimmäisenä kesänä kerroin muulle perheelle,
että ikkuna alla pitäsi olla ruusupensas, punainen.
Koskaa ei ollut muka aikaa hankkia sitä pensasta siihen.
Kummallisia kiireitä.
Aamuisin kun avasin sälekaihtimet ja katsoin pihalle
kaipasin pensasta,
kuvittelin sen siihen ja
lämpinä kesäpäivinä avasin ikkunan ja ajattelin kuinka hyvä tuoksu siitä tulisi.
Haaveilen vain,
en toiminut.
Tänä kesänä ajelin töistä kotiin ja
kurvasin paluumatkalla puutarhaliikkeen ja ostin pensaan tai
oikeastaan se oli vain sellainen juuripaakku.
Miestäni pyysin sen istuttamaan.
Meillä on koiranpentu ja perhe oli sitä mieltä,
että huonosti sen mun pensaan käy.
Mutta huolimatta koirasta, huolimatta kuumasta kesästä ja
laiskoista kastelijoista on
ruusu alkanut kukkia nyt syksyllä.
Haaveesta tuli totta, tästä pienestä,
ehkä suuremmatkin haaveet voivat toteutua.
1 kommentti:
uskon ihan valtavasti, että juuri mikään ei oel mahdotonta kun kovasti jaksaa uskoa ja tehdä asioita sen eteen. Elämä on täynnä ihmeitä, jokainen arkipäivä pitää niitä sisällään jos haluamme nähdä.
Ja toisaalta, haaveita pitää myös olla sellaisia, että ne ei toteutudukkaan, onhan kivaa esim.miettiä mitä tekisi jos voittaisi lotossa :)
Lähetä kommentti