Oletko ollut joskus eksyksissä?
Minulla on usein tapana ajella autoa hieman liian ajatuksissani.
Kiinnitän kyllä liikenteeseen huomiota -
Mutta jotenkin vain löydän lopuksi itseni väärästä paikasta.
Mieluiten minun autoni suuntaa kohti kotia,
Mutta varsin mielellään se ajelee myös työpaikalle.
Ei tunnu mukavalta joutua hukkaan.
Joskus suuressa ihmisjoukossakin tuntee olevansa hukassa.
Ei oikein tiedä omaa paikkaansa.
Viime aikoina en ole usein käynyt kirkossa sunnuntaisin.
Aikasemmin tie vei kirkkoon lähes joka sunnuntai ihan työn vuoksi.
Nyt olen sunnuntaisin vapaa tekemään päätöksen itse ja liian harvoin tulee lähdettyä jumalanpalvelukseen.
Aina on joku syy olla lähtemättä.
Kuitenkin sunnuntaisin ilman kirkossa käyntiä minulla on eksynyt ja jotenkin rauhaton olo.
Eilen lähdimme isäinpäivän kunniaksi koko perheellä kirkkoon.
Tuntui hyvältä istua siellä kirkon penkissä -
laulaa yhdessä ja rukoilla yhdessä.
Loppulauluna saatiin laulaa Kahden maan kansalainen, joka on yksi lempilaulujani -
aivan erityisesti seuraava kohta:
"Jalat pidän mullassa maailman,
katseellani taivasta tavoitan.
Tiedän minne matkaani tehdä saan,
olen kansalainen kahden maan."
Tuossa laulussa on menoakin mukavasti -ja
sellaista rehellisyyttä. Jalat maassa, mutta pää pilvissä...
Niin se sanoo vanha sananlaskukin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti