Lumisade kulki kautta koko suomen ja aika moni auto oli poissa pelistä huonojen kelien vuoksi.
Itse jouduin pois pelistä viime viikolla, kun jouduin sairaalan päivytykseen ja
muutaman sairaalapäivän jälkeen tulin ulos umpparia kävyempänä.
On vaikeaa yhtäkkiä asennoitua siihen, ettei lähdekään aamulla töihin.
Sitä tuntee olevansa niin tärkeä, kun kalenteri on täynnä ja rientää paikasta toiseen.
Mutta hommat hoituvat ja joku muu astuu paikallesi,
kun et itse pysty.
Tiedostan sen, että hyväähän tämä tekee.
Pysähtyminen.
Hiljentyminen.
Tyttö unohti aamulla avaimen kotiin, kun lähti kouluun.
Hän soitti tuolta matkan varrelta sanoakseen, että ;
"Äiti, ihanaa kun sinä makaat siellä kotona, kun mulla jäi avain ja nyt se ei haittaa mitään."
Minä olen nyt kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti