Pakkasta oli tänä aamuna -9.
Aurinko paistoi ja lumi kimalteli auringossa.
Kävimme kävelyllä ja
aina väliin oli pakko pysähtyä katselemaan ympärille.
Niin paljon kaunista -
vaikka asumme kaupungissa on luonto aivan käden ulottuvilla.
Pakkanen jäädyttää,
mutta puun kuoren alla virtaa elämä.
Oksan päässä on jäätynyt pisara
kuin kyynel.
Se sulaa jos sen sulkee käden sisälle.
Läheisyys lämmittää.
Rakkaus ei näy, mutta se tuntuu -
jatkamme matkaa käsikkäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti