Oppilaitospappi ja perheenäiti miettii elämää ja kulkee joskus ihan omissa ajatuksissaankin...
torstai 10. joulukuuta 2015
Kymmenes luukku
Aamulenkki tuttua reittiä pitkin.
Kävellessä on hyvä ajatella.
Liike tekee hyvää.
Ykstoikkoinen, tasainen tahti askelissa vie eteenpäin ilman kiirettä.
Kävellessä ei ajattele sillä tavalla järjestelmällisesti,
vaan ajatukset tulevat pakottomasti ja niin ne myös lentävät pois.
Rukoukset nousevat samalla tavalla kohti korkeuksia.
Rukouksessa saan muistaa monia ystäviä lähellä ja kaukana,
saan kiittä tästä aamusta.
"Herra, meitä siunaa, auta,
Vaaroissa myös varjele.
Herra, meille armos kautta
Kasvos kirkkaat valaise.
Käännä meihin kasvosi,
Anna meille rauhasi.
Isän, Pojan , Pyhän Hengen, Kunnia ja Kiitos. Amen!"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti