Meillä on sängyllä etelänmummun virkkaama peitto.
Se on aivan ihan, mutta nyt siihen on tullut pieni repeämä.
Minun pitäisi uskaltaa korjata se, mutta pelottaa etten osaa.
Etelänmummu eli isän äiti oli uskomattoman taitava tekemään kaikenlaisia käsitöitä, ammattilainen. Voi kuinka toivoisin olevani yhtä taitava, sillä verenperintönä olen saanut intohimon käsillä tekemiseen.
Vielä tänään en taida kuitenkaan uskaltaa, vaan tyydyn tutkimaan kuviota tarkemmin.
Mitähän mummu on siihen aikaan ajatellut, kun on virkannut tämän peiton?
"Siihen aikaan" alkaa myös jouluevankeliumi.
Elämä ei riipu minun tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni.
Koti voi jäädä siivoamatta ja rosolli tekemättä,
mummun tekemä peitto korjaamatta.
Joulu on tulossa ilman minun ponnistelujani
ja valmistelujani,
tänäänkin.
Jumala lähetti ainoan Poikansa ihmiseksi jo siihen aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti